Usvakankaan metsän laidalla, Sumukylässä, keijut asustavat omissa vihreissä kylissään eristyksissä muista, ja toisella laidalla, Hopeasuolla, noidat omissa klaaneissaan. Keijut ja noidat eivät ole luontaisia liittolaisia, keijut usein pelkäävät hurjia noitia, eivätkä noidat arvosta keijujen omalaatuista taikuutta. Mutta Sointu ei olekaan mikään tumpelo tapaus, hän on erityisen rohkea keijuksi. Soinnun sydän sykkii uteliaana maailman ihmeille ja hän haluaisi vaeltajakeijuksi. Ensimmäisellä haikuvaelluksellaan hän kohtaakin heti elämänsä mullistavan haasteen, hurjaluontoisen Ruska-Ruuan. Uskokaa tai älkää, Uskavankaan metsän uumenissa näistä kahdesta hyvin erilaisesta olennosta kasvoi parhaat ystävät.
Oletko koskaan kuullut hulluja tarinoita?
Sellaisia metkoja, joissa on menninkäisiä, tonttuja, jättiläisiä, keijuja,
haltioita, noitia, hiisejä, mesiluseja, peikkoja….
kaikenlaisia eriskummallisia olentoja.
Oletko ajatellut että ne ovat “vain” höpöjuttuja?
No, OLET VÄÄRÄSSÄ!
Maailmassamme elää kaikenlaisia olioita. Et vain näe heitä, jos et katsele ympärillesi oikealla asenteella (ylös, alas, sivuille ja eteen ja taakse). He asustavat omissa oloissaan taikasumun takana. Pohjolassa on kuuluisa taikametsä, joka on tiheään erilaisten taikaolentojen asuttama. Tämä metsä on nimeltään Usvakankaan metsä, ja sen legendaarisilla laitamilla asustavat kaksi erityisen hyvää tyyppiä, joiden nimet ovat
Sointu ja Ruska-Ruua. Sointu on keiju ja Ruska-Ruua noita.
Yhdessä Sointu ja Ruska-Ruua ovat kohdanneet monet tarunomaiset seikkailut. Menninkäiset kohisevat vieläkin “heistä jotka löysivät mystisen Taitojen Talismaanin” ja tontut ovat edelleen tuohtuneita “heille, jotka kähvelsivät ei-kilttien lasten tuhmuuslistan”. Mystisten Peikkojen mielestä Sointu ja Ruska-Ruua ovat “ööögkg” eli ok. Mutta kohtaaminen Mystisten Peikkojen kanssa onkin jo sitten oma pitkä tarinansa.
